Myöskin
Savukosken kunta anoo valtiolainaa – pyydettävä summa 300
000mk
Rikkinäinen ja osittain tulen tyystin hävittämä poroaita tuottaa suuria vaikeuksia poronhoidolle rajapitäjissä.
Eilen Savukoskelta saamamme tiedon mukaan jätetään valtioneuvostolle lähipäivinä Savukosken kunnan anomus, jossa kunta anoo 300 000markan suuruista lainaa valtiolta rikkinäisen ja osittain metsäpalojen tyystin hävittämän poroaidan kuntoon saattamiseksi Venäjän rajalla Savukosken pitäjän alueella.
Savukosken kunnan alueella oleva poroaita on 140km pitkä. Se on jatkoa Kuolajärven pitäjän kohdalla Venäjän linjalla olevalle aidalle (pituus 115km) joka Savukoskelta jatkuu edelleen rajaa pitkin aina Korvatunturille saakka Petsamon rajalla pohjoisessa, mistä se kääntyy länteen, kulkien poikki erämaiden. Tornionjoen lähettyville Ruotsin vastaisella rajalla, eli siis poikki koko pohjoisimman Suomen. Se rakennettiin n. 30 vuotta sitten, valmistui lopullisesti v. 1906 ja oli sen tarkoitus Pohjois-Lapissa estää porojen pääsy kovin kauaksi pohjoiseen, mistä niitä oli vaikea etsiä, sekä koillisrajalla suojaamaan paliskuntien porotokkia kolttien ryöstöretkiltä. Kuten tunnettua ovat Venäjän puolella asuvat koltat aina viime vuosiin saakka pyrkineet varastamaan suomalaisten poroja. Vaikkakin poroaidan kunnossa ollessa sitä paliskuntien toimesta vartioitiin, onnistui kolttien toisinaan rikkoa aita jostakin kohden ja ajaa porolaumoja rajan taakse, mistä ne erämaiden kätköihin pian hävisivät. Viime vuosina ovat myös rajan takana oleskelevat punaiset särkeneet rajalla olevaa aitaa joko vrastustrkoituksessa tai sitten muuten veräjiä omia tarkoituksiaan varten tehdäkseen. - Kuten muistetaan käyttivät myös saksalaiset sotavangit Venäjältä tätä aitaa ohjeena paetessaan Lapin kiveliöiden poikki Ruotsiin. Tätä pakotietä eivät ryssät keksineet.
Tällä tavattoman pitkällä poroaidalla on Lapin poronhoidolla hyvin tärkeä merkitys. Niinkuin olemme kertoneet on myöskin Kuolajärven kunta pyytänyt ja saanut valtiolta avustusta ja ainoan rajalla olevan poroaidan kuntoonpanemiseksi. Molempien tässä mainittujen kuntien toimenpiteet ovat merkkinä siitä tilästä, mihin se pitkinä sotavuosina joutui. Poroja hävitettiin joukoittain, nykyisin on Savukosken pitäjässä 3000 poroa. Aidan epäkuntoon joutuminen on saattanut paliskunnat poronhoidon suhteen suuriin vaikeuksiin, paimennuskustannusten noustessa suhteettoman suuriksi. Tähän nähden onkin toivottavaa, että myöskin Savukosken kunta saa anomansa lainan, jotta aita saadaan kuntoon ja silmälläpidon alaiseksi.
Rikkinäinen ja osittain tulen tyystin hävittämä poroaita tuottaa suuria vaikeuksia poronhoidolle rajapitäjissä.
Eilen Savukoskelta saamamme tiedon mukaan jätetään valtioneuvostolle lähipäivinä Savukosken kunnan anomus, jossa kunta anoo 300 000markan suuruista lainaa valtiolta rikkinäisen ja osittain metsäpalojen tyystin hävittämän poroaidan kuntoon saattamiseksi Venäjän rajalla Savukosken pitäjän alueella.
Savukosken kunnan alueella oleva poroaita on 140km pitkä. Se on jatkoa Kuolajärven pitäjän kohdalla Venäjän linjalla olevalle aidalle (pituus 115km) joka Savukoskelta jatkuu edelleen rajaa pitkin aina Korvatunturille saakka Petsamon rajalla pohjoisessa, mistä se kääntyy länteen, kulkien poikki erämaiden. Tornionjoen lähettyville Ruotsin vastaisella rajalla, eli siis poikki koko pohjoisimman Suomen. Se rakennettiin n. 30 vuotta sitten, valmistui lopullisesti v. 1906 ja oli sen tarkoitus Pohjois-Lapissa estää porojen pääsy kovin kauaksi pohjoiseen, mistä niitä oli vaikea etsiä, sekä koillisrajalla suojaamaan paliskuntien porotokkia kolttien ryöstöretkiltä. Kuten tunnettua ovat Venäjän puolella asuvat koltat aina viime vuosiin saakka pyrkineet varastamaan suomalaisten poroja. Vaikkakin poroaidan kunnossa ollessa sitä paliskuntien toimesta vartioitiin, onnistui kolttien toisinaan rikkoa aita jostakin kohden ja ajaa porolaumoja rajan taakse, mistä ne erämaiden kätköihin pian hävisivät. Viime vuosina ovat myös rajan takana oleskelevat punaiset särkeneet rajalla olevaa aitaa joko vrastustrkoituksessa tai sitten muuten veräjiä omia tarkoituksiaan varten tehdäkseen. - Kuten muistetaan käyttivät myös saksalaiset sotavangit Venäjältä tätä aitaa ohjeena paetessaan Lapin kiveliöiden poikki Ruotsiin. Tätä pakotietä eivät ryssät keksineet.
Tällä tavattoman pitkällä poroaidalla on Lapin poronhoidolla hyvin tärkeä merkitys. Niinkuin olemme kertoneet on myöskin Kuolajärven kunta pyytänyt ja saanut valtiolta avustusta ja ainoan rajalla olevan poroaidan kuntoonpanemiseksi. Molempien tässä mainittujen kuntien toimenpiteet ovat merkkinä siitä tilästä, mihin se pitkinä sotavuosina joutui. Poroja hävitettiin joukoittain, nykyisin on Savukosken pitäjässä 3000 poroa. Aidan epäkuntoon joutuminen on saattanut paliskunnat poronhoidon suhteen suuriin vaikeuksiin, paimennuskustannusten noustessa suhteettoman suuriksi. Tähän nähden onkin toivottavaa, että myöskin Savukosken kunta saa anomansa lainan, jotta aita saadaan kuntoon ja silmälläpidon alaiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti