4.10.2023

KIRJA: Usko Luostarinen - Lyhyt kertomus Inarin Kyröistä ja heidän elinympäristöstään 2000 (381 s.)

 


Minulla on tapana haalia tausta aineistoa tutkimuksia tehessä ja Mustan sukuun perehtyessä minun silmään pomppas nettikirppiksellä tämä opus. Joskus aikaa jo olen ensimmäisen kerran saanu näköhavainnon tämmösestä kirjasta mutta nyt sitten piti jo ostaa ku oli niin halpaan hintaan tyrkyllä. Kirjassa on kaksi osaa, sivut 3-124 käsittää kattavan muistelus- ja historiaosan ja sivut 129-349 on sukutauluja Kyröistä tai oikeastaan melkein kaikista Inarin suvuista siellä taitaa olla edes yksi maininta. 

Tähän täytyy kirjata pari huomaamani virhettä:
Kirjan ensimmäinen kappale käsittelee Ganander-sukua, oli varmasti vuonna 2000 vielä ihan tietoa mutta ei todellakaan oikeaa tietoa. Sittemmin on todistettu moneen kertaan ettei Ganander/Tornberg suvulla ole mitään tekoa Inarin Kyröjen kanssa. Kirjan sukutaulut lähtevät siis liikkeelle virheellisestä esiäidistä joksi on merkitty Catharina Walborg Ganander, hän kuoli todellisuudessa reilun puolen vuoden ikäisenä Enontekiöllä. Oikea esiäiti on Carin Henriksdotter Kyrö s. 20.12.1730 Enontekiö, vanhemmat Henrik Johansson Kyrö ja Anna Larsdotter Ala.

Sivulla 48 Luostarinen taas väittää Tanhua-suvun tullee Inariin Norjasta ja olevan Tauchum-sukua alunperin. Tanhua-suku tulee Sodankylästä ja sitä on monen lähtöstä. Tällä sivulla mainittu Törmäsen torppari Kustaa Tanhua on Sompiolaisen Keitsa-suvun jälkeläinen. Kustaan isänisä Johan Thomasson Tanhua oli isänsä ainoa lapsi, kaksi vanhempaa velipuolta oli äidin 1. aviosta. 

Yleisenä kommenttina voisi sanoa että historia osassa kirjoittaja on välissä turhan tunteella ja paatoksella ottanut itse kantaa asioihin joka ainakin minun lukemistani jonkin verran haittasi. Hauskoja poimintoja kunnan asiakirjoista ja monen monta tuttua nimeä aiemmista tutkimuksista tuli vastaan ja sai vähän lihaa päällensä. Sukututkimusosio oli vähän raskas luettava kun itse olen tottunut Sukujutut-ohjelmaan joka tulostaa eri tavalla kirjatut aineistot ja tässä kirjassa edettiin sukupolvikerrallaan ja joutui hyppimään kymmeniäkin sivuja seuratessa samaa perhettä eteenpäin. 

Loppusanoina toivoisin että joku ottais koppia ja päivittäisi kyseisen kirjan nykypäivään, sen verran epämääräisiä merkintöjä välissä tauluissa ja varmasti 23 vuodessa yksi jos toinenkin vanhemman polven edustaja on jo siirtynyt manan majoille kuten kirjan kirjoittajakin ja uusia sukupolvia syntynyt. 

Inarilaisteko-palkinto
2010 USKO LUOSTARINEN, mittava työ inarilaisena suku- ja paikallishistorian tutkijana 








3.10.2023

Uutisia Kemin-Sompion poropalkisilta osa 3

Lapin Kansa 21.1.1930 nro 7
Kemin-Sompion paliskunnan poroerotus
--
Vintilän aidassa koossa noin 3500 poroa
--
t.k. 15 p:nä pidettiin Kemin-Sompion paliskunnan poroerotus Savukoskella Vintilän poroaidalla. Kokoon oli saatu lauhkeasta ja epäedullisesta talvesta huolimatta n. 3500 poroa. Kauppoja ei syntynyt lainkaan, sillä halukkaita ostajia ei ollut. Eläimiä ei myöskään erotuksen yhteydessä teurastettu lainkaan.

---------
Lapin Kansa 9.6.1932 nro 63
Yli 3000 poronvasaa syntynyt Savukoskella

tänä keväänä. Kaikki samalla merkkiin.
-
Hihnavasotus käytännössä.
-
Poronhoito Kemin-Sompion paliskunnassa hyvin järjestetty.
-
Porojen vasotus Kemin-Sompion paliskunnassa Savukoskella on nyttemmin päättynyt. Paliskunnassa on käytännössä yksinomaan hihnavasotus ja on se tänäkin vuonna onnistunut erittäin hyvin. Uusia vasoja on tullut runsaasti, kaikkiaan n. 3000-3500 ja on ne kaikki saatu merkkiin. Poronhoitovuoden alku näyttääkin Savukoskella sen vuoksi lupaavalta, sillä vasat ovat poikkeuksetta hyvin kehittyneitä. Ellei niille kesän aikana suurempia tuhoja satu, voidaan Savukoskella ensi talvena teurastaa poroja tavallista enemmän. Mainittakoon, että viime talvena oli luettujen porojen luku Kemin-Sompion palkisessa n. 7000.
 
---------
Lapin Kansa 5.9.1933 nro 98
Poronhoito Kemin-Sompion paliskunnassa

Eilen aamulla läksi parinkymmen miehinen poromiesjoukko Kemin-Sompion paliskunnasta Savukoskella tarkastusmatkalle paliskunnan alueelle. Tarkoituksena on ottaa selvää, onko alueella syksyn kuluessa liikkunut pororosvoja, onko poroja mahdollisesti siirtynyt rajan yli tai onko vieraita poroja kulkeutunut palkisen alueelle.

---------
Lapin Kansa 2.6.1934 nro 59
Kemin-Sompion paliskunnassa on tänä keväänä tullut vasoja runsaasti
-
Kevät ollut muutenkin poronhoidolle edullinen.
-
Porojen vasotus Savukoskella Kemin-Sompion paliskunnassa, jossa kuten tunnettua on käynnissä hihnavasotus, on nyttemmin saatu päättymään. Vasoja ilmoitetaan tulleen runsaasti ja ovat ne suuria ja hyvin kehittyneitä. Kevät on muutenkin ollut poronhoidolle Savukoskella hyvin edullinen. Lumi suli nopeasti ja ruokaa on sen vuoksi ollut helposti saatavissa. Porot ovat siis jo nyt hyvässä lihassa, kun räkkäaikakaan ei vielä ole päässyt niitä vaivaamaan.

-----------
Koillis-Suomi 1.7.1938 nro 26
Hajatietoja Savukoskelta kirj. Kaarlo Julkunen


"...Savukoski on kuitenkin ennen muuta poropitäjä. Se kuuluu Kemin-Sompion paliskuntaan, joka porolukunsa puolesta on maamme suurimpia. Parikymmentä vuotta sitten oli lukuporoja liki 16 000. Sen jälkeen seurasi laskusuunta, joka saavutti aallonpohjan v. 1919 jolloin palkisen kirjoissa oli vain 1827 poroa. Sotavuodet, rajantakaisten porovarkaudet ja poroelon painautuminen tokittain Venäjän puolelle, kun kulojen polttama ja vanhuuttaan luhistunut selkäaita ei kululle kyennyt estettä panemaan, uhkasivat tehdä tyyten lopun koko elinkeinosta. Mutta vähin erin porot jälleen lisääntyivät, varsinkin sen jälkeen, kun palkinen omalla kustannuksellaan panetti uuden, yli puoli miljoonaa markkaa maksavan raja-aidan, jolle tähän mennessä ei vielä valtion avustusta ole saatu. Nykyisin palkisella on lukuporoja n. 12 000 ja porojen vuotuinen tuotto muodostuu huomattavaksi taloudelliseksi tueksi poronomistajille, jollaisia savukoskelaiset suurelta osaltaan ovat..."

-----------
Rovaniemi 21.1.1939 nro 8
2500 poroa Vintilän aidassa


Kemin-Sompion paliskunnan poroerotus ja lukeminen toimitettiin maanantaina ja tiistaina Savukosken Vintilän aidalla. Poroja saatiin kokoon tällä kertaa tavallista vähemmän, vain noin 2500, mikä johtui lumen vähyydestä. Viime talvena oli erotuksessa koolla lähes 7000 poroa. Tällä kertaa myytiin poroista n. 300, joista Narkaus osti lähes 200 ja Karjapohjola n. 100. Hinnat olivat vaatimista 500mk ja häristä 800 mk nurkilla.

2.10.2023

Kemin-Sompion paliskunnan syyskokouksia

POHJOIS-POHJA 04.10.1939 nro 226

Kemin-Sompion paliskunnan syyskokous pidettiin t.k. 2p:nä Savukoskella. Kokouksen puheenjohtajana toimi poroisäntä Erkki Alatalo ja sihteerinä esimies Väinö Halonen.

Esitettiin paliskunnan tilit jotka hyväksyttiin. 

Poromiesten päiväpalkaksi määrättiin 15mk ja poronomistajien on jokaista 150 poroa kohti palkattava poromies.

Kympeiksi valittiin Nestori Vitikka, Leevi Vaara, Kalle Junttila, Onni Mukkala, Jalmari Värriö, Alte Lokka ja Juho Korva.

Paliskunnan edustajaksi valittiin Sallan pohjoiseen palkiseen J.A. Hihnavaara ja Santeri Junttila, Oraniemen palkiseen Matti Hihnavaara, Matti Arajärvi ja Ville Riikonen, Lapin paliskuntaan J.A. Halonen, Herman Marjala, Eenokki Kenttämaa, Arvid Kavakka ja Emil Alakorva, Suonikylän paliskuntaan Uula Paadar, Arvid Pyhäjärvi ja Eemeli Marjala sekä Käsmän ja Hirvasniemen paliskuntiin Aleksi Kenttämaa.

Poroerotus päätettiin pitää Kuoskun Marjavaarassa t.k. 11 päivänä ja Vintilässä t.k. 14 p:nä.

Palkisen poroista päätettiin jättää 20 siitoshirvasta myymättä.

Lisäksi maksettiin heinävahinkolaskuja ja käsiteltiin eräitä muita vähäisempiä asioita.

----------------

KOILLIS-SUOMI 09.10.1936 nro 14

Kemin-Sompion paliskunnan syyskokous pidettiin maanantaina Savukoskella Hihnavaaran talossa.

Esitettiin vuosikertomus ja tilit, mitkä hyväksyttiin sekä myönnettiin asianomaisille tili- ja vastuuvapaus.

Paliskunnan edustajiksi Lapin palkisen erotuksiin valittiin Antti Halonen, P.A. Värriö, Richard Alatalo, Herman Marjala ja Kenttämaa, Kuolajärven paliskuntaan Akseli Jokela, Alb. Halonen, Viljami Pulska ja Juho Marjala sekä Orajärven paliskuntaan J. Värriö ja Alpi Hihnavaara.

Työnjohtajiksi valittiin Kuoskuun Santeri Junttila, Savukoskelle Niilo Hihnavaara ja Heikki Halonen, Martille Kalle Nousu, Värriölle P.A. Värriö sekä Lokkaan Yrjö Lokka.

Tilintarkastajiksi tulivat Osvald Pekkala ja Anselmi Pulska.

Kuoskun Marjavaaran erotus päätettiin pitää t.k. 14p:nä ja Vintilän härkäerotus t.k. 30 p:nä.

Lisäksi käsiteltiin joukko uusia merkkianomuksia sekä muita vähäisempiä asioita.