Lapin maantierakennustyöt - 28.10.1928 Kaiku no 252

Kaiulle kirjoittanut maanviljelijä, kansanedustaja A. A. Neitiniemi

Maakuntana on Lappi maamme suurin maakunta-alue, käsittäen yhteensä Petsamon kanssa 71 725, 4 km2. Jos tähän lisätään Lappiin läheisesti liittyvät ja ilmastollisesti ynnä maantieteellisesti etelä-Lapin kanssa saman suhteiset Kuolajärven ja Kolarin alueet ynnä Rovaniemen kunnasta Namman ja Ounasjoen kylien alueet lisääntyy Lapin maanteiden maakunnallinen pinta-ala 17 135km2:llä ja käsittää edellisen eli varsinaisen Lapin alueen kanssa kaikkiaan 88 860km2:riä.

Lapin alueella ja siihen liittyvillä edellä mainitsemillani Kuolajärven, Kolarin ja Rovaniemen pohjoisosan osissa on seuraavat valmiit maantiet:
1) Torniojoen ylisen juoksun maantiet laskettuna Turtolan ja Kolarin rajalta Enontekiön kirkolle yhteensä noin 210km.
2) Ounasjokilaakson maantiet, laskettuna Rovaniemen Sinetästä (Sinettä-Raanujärvi-Ylitornion maantien haarautumasta) Kittilän Könkäänkylään asti yhteensä 162km.
3) Sodankylä-Inarin alueen maantiet Vikajärveltä (Rovaniemi-Kemijärven maantiehaarautumasta) alkaen Sodankylän kirkonkylän-Ivalon kautta Inarin kirkonkylään sekä siihen luettuna myöskin Sodankylän kirkonkylä – Vaalajärven välinen 16km pitkä valmis maantieosuus Unarinkylien maantiestä eli yhteensä näitä maanteitä 318km.
4) Savukosken maantie (Pelkosenniemi-Savukoski) 42km.
5) Kemijärvi-Kuolajärven maantie noin 110km.
Näiden lisäksi on Lapissa n.s. Erämaan maanteinä valmistettu Utsjoella Tenojoen koskien sivuille ja Onnelan puustellista Utsjoen kirkolle kolme pientä tienpalasta yhteensä noin 15 kilometriä pitkälti reellä ja rattailla kuljettavaa tietä. Nämä tiepätkät vaativat kuitenkin aikanaan parannuksen kelvatakseen autoliikenteelle, sitten kun Utsjoki yhdistetään maantiellä muuhun Suomeen.

Valmistumaisillaan tai rakenteilla olevat Lapin alueen uudet maantiet
 Näistä voidaan jo ensi kesänä saada valmiiksi kauan rakenteilla ollut tärkeä yleisvaltakunnallinen Ivalo-Petsamon välinen maantie. Tämän maantien, joka on tärkeimpänä osana Petsamo-Rovaniemen välisestä matkailijatiestä, pituus on 220km ja maksaa Petsamoon asti tehtynä, kustannusarvionsa mukaan 46 370 000mk. Tämä tie tarvitsee sitten vielä Petsamosta Liinahamarin sulasatamaan ja samoin ”Saarennolle” lähiaikoina jatkotiensä, kaikkiaan noin 15kilometrin pituudelta.

Meltaus-Vaalajärven välinen 86,4 kilometrin pituinen erittäin tärkeä taloudellinen ja kauttakulku maantie, jota on rakennettu jo vuodesta 1925 alkaen aijotaan rakennussuunnitelman mukaan saada valmiiksi Sodankylä-Vaalajärven maantienpäähän asti vuonna 1932. Tämän tien kustannusarvio on 6 050 000mk, josta määrästä kuluvan vuoden loppuun asti on valtionvaroja tiehen myönnetty ja käytetty 3 427 000mk.

Kittilän Sirkankylästä Muonion kirkolle rakennettava Lapin eri osia yhdistävä tärkeä hallinnollinen ja matkailijatie, on samoin ollut rakenteilla vuodesta 1925 lähtien. Tämän tien kustannusarvio on 4 330 000mk ja valmistuu rakennussuunnitelman mukaan v. 1931. Valtion varoja tätä tietyötä varten on tämän vuoden loppuun asti myönnetty ja käytetty 2 300 000mk.

Kemijärvi-Pelkosenniemen välinen maantie kulkee Kemijärven valtavimman maanviljelys- ja asutusalueen kautta kaakkois-Lapin uuteen keskukseen Pelkosenniemelle ja on 51,5kilometrin pituinen. Tämän tieosan rakentamisella saadaan Savukosken kulmakuntakin ja se osa itäistä rajaseutua maantiellä yhdistetyksi lähivuosina valmistuvan Kemijärven rautatien päähän.

Välinpitämättömyys hallituksen taholta
 Kemijärvi-Pelkosenniemen maantien rakentamisasian kiireellisyyttä ei ole sosiaalidemokraattinen eikä myöskään nykyinen maalaisliittolainen hallitus ottaneet huomioonsa, huolimatta siitä, että ammattivirasto Tie- ja vesirakennushallitus on tienrakentamista jo edellisenä vuonna kiirehtinyt. Sosiaalidemokraattinen hallitus jätti tämän tien samoinkuin kaikki muutkin uusien Lapin teiden rakennustöiden alkamismäärärahat vuoden 1928 menoarviosta pois. Allekirjoittanut Lapinmaan edustajana eduskunnassa pyysi sanotun maantien rakennustöitten alottamiseen vuodelle 1928 600 000 markkaa eli saman suuruista määrää minkä Tie- ja vesirakennushallituskin oli ehdottanut. Määräraha 600 000mk saatiinkin eduskunnassa hyväksytyksi. Nykyinen maalaisliittolainen hallitus on taas ensivuoden menoarvioesityksessään supistanut Kemijärv-Pelkosenniemen maantien rakennusmäärärahan 400 000 markaksi vaikkakin Tie- ja vesirakennushallitus ehdotti sanotun tien rakentamiseen ensi vuotta varten 800 000mk. Tämän tien kustannusarvio on 4 500 000mk ja tie ehdotetaan rakennussuunnitelman mukaan valmistuvan v. 1934.

Kun nykyinen hallituskaan ei taas ensivuoden menoarvioesityksessään ehdottanut yhtään uutta Lapin maantien rakennustyötä ensi vuonna alotettavaksi, vaikka Tie- ja vesirakennushallitus oli puolestaan sellaisten töitten aloittamista ja myöskin epäkuntoisimman Lapin maantieosan perusparannustatyötä ehdottanut vaan päinvastoin supistanut kaikkia muita Lapin teiden rakennusmäärärahoja paitsi Petsamon tiemäärärahaa. Katsoin velvollisuudekseni syyskuulla jättää eduskunnalle raha-alotteen Lapin maanteiden rakennusmäärärahojen korottamisesta ensi vuotta varten 4 200 000 markalla. Tästä summasta ehdotin rakenteilla olevien Lapin maanteiden rakennusmäärärahojen lisäyksiksi ensi vuodelle alempana mainitut summat: Meltaus- Vaalajärvi 800 000mk, Kittilä-Muonio 700 000mk, Kemijärvi-Pelkosenniemi 600 000mk. Yhteensä sanottuihin rakennusmäärärahoihin hallituksen ehdottamien lisäksi ensi vuotta varten 2 100 000mk. Muu osa 2 100 000mk oli ehdotuksessani tarkotettu eri puolelle Lappia uusien maantierakennusten ja peruskorjausten aloittamiseen. 
Läheisten vuosien uudet maantierakennusalotteet ja suunnitelmat Lapissa ja Lappiin liittyvällä alueella

Laajan Lapinmaan alueella on vieläkin lukuisa määrä uusia maanteitä kokonaan alottamatta ja monet niistäkin tutkimatta. Pohjois-Suomen ja Karjalan uusia maanteitä suunnitellut komitea on kuten aikaisemmin jo Kaiussa on laajasti yli-insinääri O. Martikainen Oulun läänin maantieolojen kehittämistä koskevassa kirjoitussarjassaan selostanut, ehdottanut Lapin maakuntaan nyt rakenteilla olevien maanteiden lisäksi seuraavat maantiet ja erämaan maantiet: Salmijärvi-Töllevi Petsamossa 10km. Kolarin kirkonkylä- Kurtakko-Kalla-Alakylä yhdystie Torniojokilaaksosta etelä-Kittilään 54km. Alakylä-Malkajärvi-Kierinki-Unari (edellisen yhdysmaantien jatko Kittilän Alakylästä, Ounasjoen maantieltä Meltaus-Vaalajärven uudelle maantielle Sodnkylän länsiosassa) 45-47km. Kolarin kirkonkylä-Lappea-Kallioniemi-Pello n.s. Väylänvarren maantie Kolari-Turtolassa 71km.
Erillisenä on kustannusarvio, 1,4miljoonaa, valmiina Kolarinsaaren, noin 10 km pitkälle n.s. mannertielle ja odottaa rakennusmäärärahaansa jonka tiepalasen rakentamisella poistuu Kolari-Muonio-Enöntekiön tieltä Kolarinsaaren kaksi vaikeaa lossia. Sodankylä-Orajärvi-Pelkosenniemen yhdysmaantie 56km.

Erämaanteitä on ehdotettu Lappiin:
1) Inarin kirkonkylä – Muddusjärvi 26km
2) Palojoensuu - Karessuanto 45k
3) Inarin kirkonkylä – Riutula 13km
4) Kittilän Könkäänkylä – Tepasto – Kyrö – Peltovuoma – Enontekiö 88km, josta Enöntekiö-Peltovuoma välistä 28km pitkää tiepohjaa on jääneinä vuosina vähissä erin n.s. hätäaputöina rakennettu ja rakennettaneen edelleen niin että se saadaan autoillakin kulettavaan kuntoon.
5) Kittilän kirkonkylä- Ahvenjärvi- Tepsa- Jeesiö- Vaalajärvi 85km pitkä yhdysmaantie Kittilän ja Sodankylän kirkonkylien välille.
6) Savukoski-Nousu-Saija-Kuolajärvi 65km
7) Savukoski- Martinkylä 25km
8) Sodankylän kirkonkylä – Kelujärvi 22km
9) Kelujärvi-Tanhua-Lokka 62km
Jääneinä vuosina on rakennettu jo pohjausta ja siltoja Vuotso-Lokan väliselle noin 30km pitkälle erämaan maantielle, joka pohjoispäästä Sodankylää yhdistää Inarin maantien ja Luirojokilaakson yläosan toisiinsa. Erillisenä komitean ehdotuksista on kysymys Inarin Kaamasenkylän ja Utsjoen välisestä noin 95km pitkästä erämaantiestä jätetty ehdotuksen hallitukselle. Kulkulaitosministeriö onkin määrännyt tutkimukset Inarin-Utsjoen maantiestä toimitettavaksi mutta on tämä toimitus samoin kuin monet muutkin Lapin eri osien maantietutkimustyöt insinööripuutteen vuoksi Perä-Pohjolan ja Lapin piirissä vielä toimittamatta. Eduskunnalle jättämässäni raha-aloitteessa pyysin ensi vuodelle määrärahoja rakennustöitten aloittamiseen Kolarinsaaren kiertotietä, Enontekiö-Peltovuoman tien kunnostamisesta, Inari-Muddusjärven tietä, Sodankylä-Kelujärven tietä ja Rovaniemi-Kittilän maantien peruskorjuun alottamista varten. - Johtavatko pyyntöni tulokseen tällä kertaa , en osaa vielä arvioida. Lapille on kuitenkin maantiemiljoonia riittävämmin lähivuosina varattava. Jälemmin lisää eri kirjoituksessa Lapin uusien teiden tärkeydestä toisiinsa verrattuina ja esiintyneistä sekä vieläkin jatkuvista suuntariidoista.