”…Ikivanhoista ajoista saakka on Kemijärvestä johtavia vesiteitä myöten kuljettu kolmeen mereen: Pohjanlahdelle, Jäämerelle ja Vienanmerelle. Tarinan mukaan seudulla sijaitsi jo varhain kaksi suurta lapinkylää; Termuslahti ja Vihtala, jotka pirkkalaiset hävittivät. Ensimmäinen vakinainen suomalaisasukas – niin kerrotaan – oli kuuluisan sissijohtajan Pekka Vesaisen alipäällikkö Paavo Halonen, joka 1580-luvulla asettui nykyiselle Halosenniemelle. Samoihin aikoihin saapui asuja myös Luusuaan. V. 1648, jolloin ensimmäinen Kemijärven neljästä kirkosta valmistui, oli kappeliseurakunnassa taloja 13, niistä kuitenkin autioina 5.”
Vihtalan uskotaan nyt löytyneen
Aikanaan Kemin Lappiin kuuluneen
metsäsaamelaisten Vihtalan talvikylän uskotaan löytyneen. Lapin
maakuntamuseon ja Kemijärven kansalaisopiston puolitoista viikkoa sitten
käynnistämissä arkeologisissa kaivauksissa Soppelan kylän hevoshaasta
paljastui kaksi hirsituvan rauniota, joissa lappalaisten arvioidaan
asuneen lantalaisten erätalonpoikien naapureina vielä 1600-luvun
lopulla. Talvitupien vierestä Lapin maakunta-arkeologi Hannu Kotivuoren
johtama ryhmä kaivoi esiin pari-kolme vuosisataa vanhemman
suorakulmaisen lieden ja palan tuluspiitä. Lisäksi ryhmä on löytänyt
hauen ja peuran luita, värttinän pyörän ja pronssihelan katkelman, joka
on koristanut muinaisen eränkävijän puukkoa tai vyötä. Kaivauksissa
löydetyt muinaiset asuinsijat liitetään kadonneeseen Vihtalan
lapinkylään perimätiedon ja vanhojen historiakirjoitusten perusteella."Emme tietenkään löytäneet Vihtalan talvikylän tienviittaa, koska sellaisia ei ollut 1600-luvulla. Olot myrskysivät levottomina, erämaiden nautinnoista taisteltiin ja pienet metsäsaamelaiset rakensivat hirsitupansa kauas kulkuteistä. Tämäkin kylä sijaitsee kilometrin päässä rannasta, syvällä mäntykankaalla, johon julma vihavenäläinen eikä kavala ruotsi hevin eksynyt", Hannu Kotivuori sanoo.
Paikasta kiistelty satoja vuosia
Vihtalan lapinkylän paikasta on kiistelty yli kaksi ja puoli vuosisataa. Lapinkylän uskottiin tuhoutuneen pirkkalaisten tai ruotsien hyökkäyksessä joskus 1400-luvulla tai viimeistään 1600-luvun alussa, jolloin suomalaiset erätalonpojat valtasivat Kemijärven kalavedet ja rantaniityt.
"Joka tapauksessa yhtään lapinkylää ei täällä esiinny kuuluisassa Olof Träskin lapinmaiden kartassa vuodelta 1642", Kotivuori kertoo.
Termuslahti on edelleen hukassa
Kotivuori inventoi Kemijärven aluetta vuonna 1989. Tuolloin hän havaitsi Soppelassa mielenkiintoisia kumpareita ja kivilatomuksia, joiden läheltä Kotajärven veljekset sanoivat löytäneensä rautaisia kivikirveitä ja suksen kappaleen. Arkeologi ajoitti esineet myöhäiskeskiaikaan, noin 1100-luvulle. Kotivuori pitää Soppelan talkooperiaatteella tehtyjä kaivauksia merkittävinä, sillä valtio ei enää köyhyydessään kykene rahoittamaan Lapin muinaistutkimusta.
"Viimeisestä Kemijärven kaivauksista on ehtinyt kulua yli neljä vuosikymmentä. Nyt löydetyt tupasijat antavat uutta tietoa metsäsaamelaisesta kulttuurista, joka katosi vajaassa sadassa vuodessa Kalmarin 1673 asutusplakaatin jälkeen, monien tutkijoiden mukaan jopa arvoituksellisesti", hän kertoo. Kemijärvellä on ollut myös toinen lapinkylä, joka on ajanmelskeessä kadonnut.
Nils Fellman julkaisi vuonna 1748 Kemijärvestä kertovan kirjoituksen, jossa hän mainitsi kaksi lappalaiskylää, joista suuri Vihtala sijaitsi järven suuseudulta itään päin ja Termuslahti toisella puolella länteen päin. Nils Fellmanille oli kerrottu, että ruotsalaiset olivat pirkkalaisaikaan hävittäneet molemmat kylät, koska lappalaiset eivät olleet alistuneet kruunun alamaisiksi.
Myös Jaakko Fellman kertoo muistiinpanoissaan kyseisistä lappalaiskylistä.
Vihtala tosin on hänen tekstissään Riuhtalan nimellä. Fellman pani kylien hävityksen pirkkalaisten tiliin. Eräs tarina kertoo, että Termuslahden hävityksessä ihmisiä kaatui niin runsaasti, että ''katto-orsi olisi voinut uida veressä''. Kemijärven pitäjän vaiheita noin sata vuotta sitten tutkinut G.A. Andersson ei välttämättä uskonut, että Termuslahden hävitys olisi ollut pirkkalaisten työtä. G.A. Anderssonin mielestä kylän hävitys asialla saattoivat yhtä hyvin olla idästä hyökkäilleet venäläiset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti