3.2.2019

Matkakirje - 04.09.1871 Uusi Suometar no 104

Kirkkoherra J. F. Thauwon, joka , kuten tietään, on matkaillut Uuraan kylään Wienan meren rannikolle tutkimaan sinne muuttaneiden suomalaisten tilaa, on lähettänyt tänne yksityisen kirjeen Kuolasta. Kirje on kirjoitettu kesäkuun 27 p., mutta on vasta nyt saapunut tänne. Siitä lainaamme seuraavaa:

”Sisällä olevan kesäkuun 5 p:nä lähdin lukkarini kanssa matkaan. Alkumatka tapahtui käymällä ja seuraavana päivänä saavuimme 4 pen. Käytyämme Savelan Korpisenjoella olevaan taloon, joka on Pudasjärven kirkon alaa. Tämän käymämatkan lopulla meidän kulkumme vei Juorakkavaaran yli ja kun sen pohjois-rinnettä myöten laskettiin alas, oli siellä vielä lunta niin paksulta että vatsaa myöten piti kahlata lumessa. Tästä lähdettiin nyt jokea alas Jongunjärvelle ja siitä Hirvaskosken ruukkiin, jonka ohitse mentiin suoraan Korennon kestikievariin ja niin sieltä maantietä myöten Kuusamoon. Tänne tultuamme 9 p:nä iltapuoleen saimme vastaanottaa sen ikävän sanoman että järvet vielä olivat jäässä, jonka tähden emme päässeet niitä myöten kulkemaan Kemijärveen emmekä Venäjän Karjalaan, jonka kautta mukavin, 20 pen. Lyhyempi tie viepi Kannanlahden kautta Kuolaan. Parasta olis ollut että me, kuusamolaisten neuvoja seuraten, olisimme odottanut jään lähtöä Kuusamossa, mutta malttamattomuuteni piammiten päästä matkani perille oli niin suuri, etten voinut sitäkään tehdä, jonka tähden ei ollut muuta neuvoa, kuin käymällä kulkea Kuolajärven eli Sallan kirkolle, jota matkaa tulee 13 pen. Tänne tulimme perjantaina 16 p:nä kesäkuuta, ja päätin entisten sanankuulijaini pyynnöstä täällä levätä muutaman päivän ja seuraavana pyhänä pitää jumalanpalveluksen kirkossa, johon oli sitä enemmin syytä, kun kirkko huhtikuun lopusta asti oli ollut kiinni, täällä kun ei poismuuttoni jälkeen ole ollut omituista pappia. Samana pyhänä sitten iltapuoleen läksin veneellä Kuolajokea alas ja tulin seuraavana iltana Saukosken taloon Keminjoella. Tästä otin nyt kyytimiehet Kuolaan, jota taivalta karttuu 42 pen. Tässä tulin nyt isännän kavalan ja petollisen käytöksen kautta suureen rahankulunkiin, koska minun täytyi luvata saattajilleni Kuolaan kyytipalkan , joka oli 160 markkaa isompi kuin mitä laillinen kyytipalkka olis tehnyt. Matka Saukoskesta menee Kemijokea ylös Vouttujoen suulle, johon luetaan 9 penikuormaa jokea myöten, sitte Vouttujokea suusta latvaan asti, jota tulee noin 3 pen. Tämän perästä seuraa Sotataival, noin ½ pen. Pituinen. - Sitten lähdetään taas veneellä kulkemaan Sotajokea alas, jota on noin 2 pen. ja sen perästä seuraa Nuortijoki, jota kuljetaan 16 peninkuorman pituudelta. Tässä joessa, joka alkumatkasta kulkee suoraan 4 penink. Kivikallioin lävitse on monta suurta ja vaarallista koskea. Sitte löytyy sen rannoilla monessa paikassa erinomaiset niittymaat ja kokemus on osoittanut että myös pellonviljelys täällä menestyy, jonka tähden nämä seudut olisi uutisasukkaille erittäin hyvät. Sitten seuraa Nuortijärveä 6 pen. Sen rannalla kävimme kahdessa lapinkodassa, joissa meitä ystävällisesti kohdeltiin ja meille verestä kalaa ilman maksotta keitettiin. Sitten käytiin pappilassa Nuortijärven alapäässä, jossa pappi erinomaisella ystävyydellä ja hyväntahtoisuudella kohteli meitä, tarjoten meille teetä, ruokaa, kahvea ja viinaa. Sieltä mentiin sitte käymällä Tuuloman mahtavan kosken parhaimman putouksen alla olevan lohipadon luokse. Tässä ensiksi mahtavan kosken putousta ihailtiin ja koska emme tahtoneet lohia syödä , jota tarjottiin meille keittää, lahjoitettiin meille yksi ja kyytimiehille toinen lohi evääksi. Siitä oli vielä 6 pen. Nuortijokea meillä kuljettavaa Kuolan kaupunkiin jonka alkupuolella Nuorti- ja Kuolajoki yhdistyvät. - Paljo olis vielä sanomista mutta en jouda. Matkani tänne tekee 82 pen. Sitä olelle tulleet 20 pen. käyden, 12 hevosella ja 50 veneellä. Kemijoelta tänne tullessani matkasin 5 yötä taivaan alla nuotio-valkealla. Huomenna on aikomukseni lähteä täältä, sillä suomalaiset ovat melkeen kaikki menneet täältä pyyntöpaikkoihin. Vasta enemmin.”

2 kommenttia:

  1. Oltin kuultu, että Petsamon alueelle on muuttanut luterilaisia lappalaisia. Heidän sielunhoidostaan oltiin muka myös huolissaan Haluttiin löytää nuo lappalaiset, jotka sitten osoittautuivat ns. filmanneiksi. He olivat Norjan porosaamelaisia, jotka olivat muuttaneet osin Suomen kautta Venäjälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. - 1868 asutuslaki / Muurmannin alueen asuttamissuunnitelma
      * Norjan kauppa oikeudet samat kuin pomorilaisilla
      * 6 vuoden tullivapaus omaan käyttöön ja siirtokuntiin myytäviksi tarkoitetuille tavaroille
      * valtion uudistalolaina 6 vuodeksi
      * puutavaranotto valtion metsistä taloihin ja veneisiin
      * laina ja osto-oikeus valtion viljamakasiineihin
      * metsästys- ja kalastusoikeus asuma-alueillaan
      * sotapalvelusvapaus 3 vuotta, verojen maksusta 9 vuotta
      * asiointi omalla kielellä
      * leipäkauppa
      * samat oikeudet taattiin myös pysyvään asutukseen ryhtyville saamelaisille

      Poista