Hihnavaara nimisiä paikkoja

kuvaa klikkaamalla alkuperäinen koko

Tietoja hakiessani törmäsin kahteen muuhunkin Hihnavaara-nimiseen paikkaan. Enemmän hämmästytti tämä norjalainen paikka. Olen aiemmin googlaillut vaikka miten eikä ole aiemmin silmiin osunut. Karttakuvassa punainen nuoli on Sandneselvan kohdilla jonka lähettyvillä paikka on. Tieto löyty sivustolta johon on koottu kveenipohjaisia paikannimiä.

Toinen paikka on tämä entisen Kuolajärven Tenniöjärven rannalla ollut talo. Siinä asunut perhe on ainakin joissakin yhteyksissä käyttänyt Hihnavaaraa nimenään. Yksi lehtijuttukin putkahti esiin jossa kerrottiin talon isännän kuolleen ja 10 lasta jääneen orvoksi.

Juho Herman Antinpoika Iivari (28.4.1840 - 20.4.1890).

Heillä oli kymmenen lasta, vanhin tuolloin 18-vuoden vanha ja nuorin muutaman kuukauden.
Vaimonsa oli Riita Liisa Matintytär Ulkuniemi (27.4.1845 - 18.3.1929) joka avioitui 1898 Juho Erkki Iikanpoika Harjun kanssa. Omana käsityksenäni eivät itse käyttäneet Hihnavaara-nimeä, mutta paikallinen väestö on saattanut käyttää kun se lehtijuttuunkin on noin tullut.

Käsitän että Herman Määtästä tuli Herman Iivari ja lapsensa taitavat olla sitä perua Iivari-sukunimisiä. Vakiintumatonta, vapaata ja rentoa on nimien muodostuminen ja käyttö ollut. Niin kuin on näin jälkikäteenkin kun arvioi kuinka pitkän rämpssyn nimiä noille 1800 -luvun perheille ylös kirjoittaa. Pitäisi olla elänyt siinä ajassa ja niillä seuduilla että tietäis... Juho Hermannin isä Antti Heikinpoika Määttä-Takalo tuli Kuusamon Paanajärveltä Tenniön IIvari No 1 tilan omistajaksi vuonna 1860. Antin pojat käyttivät Iivari sukunimeä. Kaikki Sallassa ja ilmeisesti koko Suomessa olevat iivarit ovat tätä lähtöä. Juho Hermannin ja Riitta Liisa Matintytär Ulkuniemen lapset käyttivät Iivari nimeä. Riitta Liisa avioitui vuonna 1898 Juho Erkki Iisakinpoika Hautajärven kanssa ollessaan jo 53 vuotias, joten lapsia ei uudesta liitosta syntynyt. Hihnavaara ei esiinny missään asiakirjoissa. (Veikko Kantola ja Pekka Lassila selvensivät perhettä näin Kuolajärvi-facebook ryhmässä v. 2014)

 Kolmas tietenkin on tämä edellisen sukujutun kotipaikka. Martin ja Värriön tienhaarassa, Ala-Arajokisuun yläpuolella (Google on näemmä nimennyt Kemijoen tässä Ala-Arajoeksi ja Värriöjoeksi). Maastosta löytää edelleen pikitien lisäksi vanhan tien ja kärrytien pohjatkin, ja lukuisia polkuja, ei siis ihme että Hihnavaarassa oli aikoinaan myös majatalo-oikeudet.