s. 391
"...Maamme on väestöltään sangen yhteneväinen. Kansallisia vähemmistöjä ovat oikeastaan vain saamelaiset ja mustalaiset. Näihin ryhmiin kuuluu ainoastaan noin 0,2% väestöstä.
Saamelaisasutus on keskittynyt neljään pohjoisimpaan kuntaan: Enontekiölle, Inariin, Utsjoelle ja Sodankylään. Saamelaiset olivat Suomen varsinaista alkuperäisväestöä, joka suomalaisasutuksen edetessä joutui vetäytymään yhä pohjoisemmaksi ja josta osa sulautui suomalaisiin. Nykyisin saamelaisia on noin 4000, mutta enemmistönä he ovat ainoastaan Utsjoen kunnassa. Saamelaisten etuja valvoo Suomessa saamelaisvaltuuskunta, joka valittiin ensimmäisen kerran 1975. ..."
s. 692
Saamen kieli
"Pohjoismaiden vanhin tunnettu kieli on saamen eli lapin kieli. Sitä puhutaan nykyään 100-150km leveällä, Pohjoisen Jäämeren rannikkoa myötäilevällä kaarenmuotoisella kaistalla, joka ulottuu Keski-Skandinaviasta Härjedalenin seudulta yli Pohjois-Norjan, -Ruotsin ja -Suomen Kuolan niemimaan itärannikolle. Saamelaisten lukumäärä on 50 000-70 000 sen mukaan, kuka katsotaan saamelaiseksi. Kaikki heistä eivät puhu saamea. Suomessa saamelaisia arvioidaan olevan noin 4000, Ruotsissa 17 000-20 000, Norjassa 25 000-40 000 ja Neuvostoliitossa 2000.
Saamen kielen murteet voidaan jakaa kolmeen pääryhmään:
1. etelämurteet; Ruotsin ja Norjan keskiosissa
2. keskimurteet; Pohjois-Ruotsissa, -Norjassa, ja Suomen Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnissa sekä Sodankylän pohjoisimmissa osissa
3. itämurteet; Inarissa ja Kuolan niemimaalla
Jokaisessa murreryhmässä on useita alamurteita, jotka saattavat poiketa toisistaan melkoisesti. Kauempana toisistaan puhuttavien murteiden erot voivat olla niin suuret, ettei yhden taitaja ymmärrä ensi kuulemalta toista. Suomessa Enontekiön saamen ja Sevettijärven kolttasaamen ero on suunnilleen yhtä suuri kuin suomen ja viron välinen.
Monet kielitieteilijät puhuvatkin mieluummin saamelaiskielistä, joita lasketaan olevan kuusi, kuin saamelaismurteista. Kaikkia kuutta saamelaiskieltä käytetään nykyään myös kirjallisesti, ja niitä vastaavat kirjakielet ovat eteläsaamen, luulajansaamen, pohjoissaamen, inarinsaamen, koltansaamen ja kuolansaamen kirjakieli. Eniten viljelty ja suurimman kielenkäyttäjämäärän kattava on pohjoissaamen kirjakieli, jolla ilmestyy vuosittain useita julkaisuja, kaunokirjallisuutta, yleistajuista tietokirjallisuutta, koulukirjoja ja lehtiä.
Vuodesta 1978 alkaen on Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa pyritty yhdenmukaiseen pohjoissaamen oikeinkirjoitukseen. vuodesta 1934 ilmestynyt saamenkielinen lehti Sapmelas on pääasiallisesti pohjoissaamenkielinen, mutta julkaisee jonkin verran myös inarin- ja koltansaamenkielisiä kirjoituksia. Suomen Lapin kouluissa on saamelaislapsille järjestetty äidinkielen opetusta pohjois-, koltan- ja inarinsaameksi. Parhaalla tolalla on pohjoissaamen opetus, jolla on myös on pisimmät perinteet. ..."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti