Porolaidunkomissioni
15.11.1911 tekemällään päätöksellä senaatti asetti erityisen komissionin jonka tuli
kaikin puolin asiasta neuvoteltuaan, laatia ja senaattiin lähettää seikkaperäinen
ehdotus siitä, millä ehdoilla porojen laiduntaminen kruununmailla olisi sallittava.
Varsinkin viime aikoina, sittenkuin luonnolliset jäkälämaat ovat osoittautuneet riittämättömiksi
ovat nimittäin poronomistajamme alkaneet kruununmetsissä, joissa heillä on ollut vapaa laiduntamisoikeus, kaataa poroille hätäravinnoksi naava- eli n.s. luppokuusia. Oli sentähden metsänhoitomiestaholta ehdotettu entistä jyrkempiä järjestysmääräyksiä tällaisten n.s. porokaskien syntymisen ja muiden, porojen metsälle aikaansaamien vahinkojen ehkäisemiseksi, ja ylempänä mainitun komissionin tehtävänä on ollut pohtia tätä asiaa. Komissioni onkin toukokuussa 1914 senaatille jättänyt mietintönsä ja se kohdistaa pääasiassa ehdotuksensa siihen suuntaan, että porojen lukua ylimalkaan olisi vähennettävä luonnollisten laidunmaiden mukaisesti, jotenka kullekin paliskunnalle olisi määrättävä korkein sallittuporomääränsä. Todellisen poroluvun ilmisaamiseksi ja luotettavan tilaston aikaansaamiseksi komissioni ehdottaa sen lisäksi että jos paliskunnan alueeseen kuuluu kruununmaita, on jokaiselta paliskunnan 1 vuotta vanhemmalta porolta maksettava 10 pennin vuotuinen laidunmaksu.
- P:n nimitystä kantavat myös ne useat komiteat, jotka Skandinaviassa ovat pohtineet
polttavaa ruotsalais-norjalaista porolaidunasiaa eli kysymystä siitä, milloin ja millä ehdoilla
ruotsalaiset porolappalaiset ovat oikeutetut kuljettamaan porolaumojansa laitumelle Norjan puolelle.
Ensimmäinen tälläinen komissioni asetettiin 1843 ja viimeinen, johon kuuluu ruotsalaisia,
norjalaisia ja suomalaisia jäseniä 1913.
(tämä on suora lainaus v. 1922 ilmestyneestä ensimmäisestä suomalaisesta sanakirjasta)
