Tuore tutkimus osoittaa, että Suomeen on virrannut runsaasti geeniperimää Siperiasta.
Siperialaista geeniainesta nähdään Kuolan
niemimaan asukkaissa noin 4 000 vuoden takaa, ja myöhemmin sitä on
levinnyt myös Suomeen. Tutkimus vahvistaa lisäksi, että geneettisesti
saamelaisten kaltaista väestöä on vielä rautakaudella asunut Suomessa
huomattavasti nykyistä etelämpänä.Tutkimuksessa vertaillut geneettiset näytteet ovat peräisin ihmisluista: 3 500 vuotta vanhasta hautapaikasta Kuolan niemimaalta ja 1 500 vuotta vanhasta Etelä-Pohjanmaalta löydetystä Levänluhdan vesikalmistosta. Kaikista näytteistä löytyy samaa siperialaista perimää.
Siperialainen alkuperä näkyy nykyäänkin
Muinais-DNA:ta on verrattu myös nykyväestöihin. Saamelaisissa, suomalaisissa ja muissa uralilaisen kieliperheen väestöissä siperialainen alkuperä on yhä näkyvissä.– Se on tosin sekoittunut muuhun eurooppalaiseen perimään. Tämän päivän saamelaiset edustavat siperialaista perimää vahvemmin kuin yksikään toinen väestö Euroopassa. Kaikista nykyisistä kansoista muinaista siperialaista perimää on eniten Pohjois-Siperiassa elävillä Nganasan-väestön edustajilla, sanoo hankkeen johtaja Päivi Onkamo Helsingin ja Turun yliopistoista.
Hänen mukaansa tulosten perusteella voidaan olettaa, että muinaisen Siperian väestön ja Suomessa eläneiden pronssi- ja rautakautisten yhteisöjen elintavoilla, kielillä ja kulttuurilla on saattanut pitkästä välimatkasta huolimatta olla runsaasti tekemistä toistensa kanssa. Osa väestöstä on voinut liikkua laajalti kauppaa käyden ja vaihdellen asutuksiaan vuodenaikojen mukaan.
Levänluhtaan haudatut muistuttavat eniten saamelaisia
Tutkimuksessa pystyttiin selvittämään koko perimä eli genomi yhdentoista ihmisyksilön luista. Kuolan niemimaalta saatiin kuuden henkilön luut 3 500 vuotta vanhasta hautauksesta ja kahden henkilön luut 1700–1800-luvun hautapaikasta. Levänluhdan kalmistosta Etelä-Pohjanmaalta koko genomin selvittäminen onnistui kolmesta henkilöstä.Levänluhdan kalmisto on yksi Suomen vanhimmista kalmistoista, joissa ihmisluita on säilynyt. Vainajat haudattiin paikalla sijainneeseen lampeen, mikä selittää luiden hyvän säilymisen. Tutkimus osoittaa levänluhtalaisten olleen läheisempää sukua tämän päivän saamelaisille kuin suomalaisille.
– Geneettisesti saamelaistyyppinen väestö on siis asuttanut aikoinaan eteläisempää Suomea kuin nykyväestöjen asutuksesta voisi päätellä, tutkija Kerttu Majander Helsingin yliopistosta ja saksalaisesta Max Planck -instituutista kertoo.
– Levänluhdan alueen paikkojen nimistössä on myöskin vastikään julkaistussa tutkimuksessa havaittu saamelaisia vaikutteita, sanoo Levänluhta-projektin johtaja Anna Wessman Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Communications -lehdessä. Tutkimus on toteutettu Helsingin ja Turun yliopiston sekä saksalaisen Max Planck -instituutin yhteistyönä.
Nature Communications - Ancient Fennoscandian genomes reveal origin and spread of Siberian ancestry in Europe
Max Planck Institute for the science of human history - First ancient DNA ever analyzed from mainland Finland reveals origin of Siberian ancestry in Saami and Finnish populations
Keitä me olemme? - hs.fi 3.3.2018
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti